Hyppää sisältöön

Rakenneuudistus

Hoito, hoiva ja palvelut tasalaatuisiksi koko maakunnan alueella

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaan sote-rakenneuudistushankkeeseen kuuluva Ylikunnallinen valvontakeskus -hanke on startannut vauhdilla. Valvonnan kehittäminen on jo aloitettu ikääntyneiden palveluissa ja lastensuojelussa, kaikki palvelualueet saadaan mukaan jo kevään 2021 aikana. Myös omavalvontakoulutukset on aloitettu.

Varsinais-Suomen ylikunnallinen valvontakeskus -hankkeessa alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjiä tuetaan lakisääteisten velvollisuuksien noudattamisessa tuottamalla valvonta-, ohjaus- ja arviointikäyntejä omavalvonnan varmistamiseksi. Valvonta perustuu alueelliseen valvontasuunnitelmaan.

Valvontakeskushankkeen projektipäällikkönä toimii Karolina Olin (sh AMK, TtM, tohtorikoulutettava) ja hänen työparinaan koulutusvastaava ja sairaanhoidon valvontakoordinaattori Karoliina Marjaniemi (sh AMK, TtK, TtM-opisk.).

– Valvontakeskushankkeen tavoitteena on parantaa Varsinais-Suomen asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta sekä hoidon, hoivan ja palvelun laatua. Samalla parannetaan palveluntuottajien tasavertaista asemaa tukemalla omavalvonnan toteuttamista ja arviointia, Karolina Olin kertoo.

Kunta on järjestäjänä vastuussa siitä, että palvelut ovat tasalaatuisia niin kunnalla kuin yksityisissä ostopalveluissa, suurilla ja pienillä palveluntuottajilla.

Hankkeen valvontakoordinaattorit toimivatkin yhdessä kuntien kanssa. Yhteistyössä tehdään ennakoivia valvonta- ja ohjauskäyntejä sekä kehitetään ja yhdenmukaistetaan valvonnan menettelytapoja ja sisältöjä. Kaikki valvonnassa hyödynnettävät tietosisällöt määritellään ja testataan sähköisellä alustalla.

Valvontakoordinaattorit ovat
yhdenlaisia asiakkaiden edunvalvojia

Karolina Olinin ja Karoliina Marjaniemen rinnalla valvontakeskushankkeessa on vanhuspalveluiden valvontakoordinaattorina aloittanut myös terveydenhoitaja, sairaanhoitaja (YAMK) Nita Valtonen, joka on tehnyt valvontakäyntejä jo aiemmin Turun kaupungilla. Hanketiimin myötä Valtonen kokee saaneensa taas uutta potkua työhönsä.

– Olen aina halunnut olla mukana kehittämässä jotain tällaista. Tähän saakka olen aktiivisesti itse hakenut tietoa koulutukseni päälle, mutta tästä olen saanut ns. leveämmät hartiat ja saan tehdä työtäni aidosti näkyväksi. Koen työn erittäin arvokkaaksi. Toimin ikään kuin asiakkaiden edunvalvojana, Valtonen miettii.

Valtosen lisäksi hankkeessa lastensuojelun valvontakoordinaattorina on aloittanut myös VTM Soila Vuohijoki. Samoin mielenterveys- ja päihdepalvelujen valvontakoordinaattorin valinta on jo loppusuoralla.

Omavalvonnassa kaiken takana on näkyvä ja systemaattinen turvallisuuden johtaminen, jonka peruselementit tulisi kuvata omavalvontasuunnitelmassa.

– Suunnitelmassa kuvataan, miten turvallisuutta käytännössä hallitaan eri osa-alueiden kuten riskienhallinnan tai palvelutarpeen arviointien kautta. Omavalvonta on aktiivista toimintaa, joka edellyttää koko henkilöstön ja johdon osallistumista, summaa Karolina Olin.

  • Päivitys juttuun 8.4.2021: Kaikki Varsinais-Suomen kunnat saatiin sitoutettua toimintaan ja myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen valvontakoordinaattori on valittu.

_______________________

KOULUTUKSISTA:

”Hyvinvoiva työyhteisö on
suoraan verrannollinen potilasturvallisuuteen”

Koulutukset palveluntuottajille ovat alkaneet, ja ne ovat herättäneet laajaa kiinnostusta: jo ensimmäiseen koulutukseen ilmoittautui liki 160 palveluntuottajaa. Palveluntuottajien koulutuksella lisätään omavalvonnan osaamista maakunnan alueella. Koulutuspäivissä yhtenä luennoitsijana toimii Safety Factors Finlandin Patrik Nyström, joka pohtii osuudessaan inhimillisten tekijöiden vaikutusta turvallisuuteen.

– On oleellista ymmärtää, miten sote-organisaatioiden toiminnan taustalla vaikuttavat niin sanotut systeemilähtöiset riskitekijät, jotka yhdessä inhimillisten tekijöiden, kuten stressin tai väsymyksen kanssa saattavat tiimityössä altistaa vaaratapahtumille.

Monet omavalvonnan käytännön toimenpiteet toteutetaan potilas- ja asiakasrajapinnassa. Jos työyhteisössä ei tueta toista, se heijastuu suoraan hoitoon ja potilasturvallisuuteen.

– Assertiivinen eli jämäkkä, mutta toista kunnioittava johtaminen ja työssä ohjaaminen, hyvin laadittu tarkistuslista, sen tarkistaminen sekä esimerkiksi työntekijän vireyden hallinta varmistavat, että hoito on laadukasta joka päivä – sinä huonompanakin päivänä, Nyström pohtii esityksessään. Henkilöstöllä on myös kyky joustaa ja sopeutua nopeastikin muuttuvissa tilanteissa, kun heillä on toimintaan riittävät resurssit ja osaaminen. Koulutuspäivissä palveluntuottajat saavat myös muun muassa tuoretta tietoa turvallisesta lääkehoidosta, tietosuojaan liittyvästä vastuusta, organisoinnista ja omavalvonnasta. Lisäksi Pekka Riekkinen (OTL, LL.M) puhuu koulutuksissa itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamisesta myös näin koronapandemian aikana.

HUOM. syksyllä 2021 luvassa uudenlaisia koulutuksia palveluntuottajille! Lisää tietoa tulossa tänne elokuussa. Myös linkit ennakkoilmoittautumisiin. Koulutukset ovat maksuttomia.

Asiasanat: valvontakeskus , ylikunnallinen valvontakeskus , omavalvonta , koulutus , soteuudistus , sote