Hyppää sisältöön

Rakenneuudistus

Kokemuskumppanit tuovat tärkeää kokemustietoa lastensuojelusta tulevan yhdistelmäyksikön kehittämiseen

Tukiverkkoa tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden ääni jää yhä usein helposti etäiseksi tai kokonaan kuulematta lastensuojelun palveluita kehitettäessä. Sote-rakenneuudistushankkeeseen kuuluvassa Länsirannikon lasten ja nuorten osaamis- ja tukikeskuspilotissa kuunnellaan kokemusasiantuntijoita läpi kehittämisprosessin.

Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa kokemuskumppanikoulutuksesta juuri valmistuneet, lastensuojelutoimia elämänsä varrella kokeneet Veera Mäki ja Tanja Haapasalo pääsivät opinnoissaan kolmen viikon työssäoppimisen jaksolle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman sote-rakenneuudistushankkeen OT-keskuspilotin kehittämiseen.

Kokemuskumppanit ovat tehtäväänsä koulutettuja, lastensuojelun vertaistuki- ja kehittämistehtävissä toimivia vanhempia. Länsirannikon OT-keskuspilotissa taas kehitetään monialaista, verkostomaista osaamis- ja tukikeskusta. Ensisijaisesti tarkoituksena on perustaa yksikkö lastensuojelun sijaishuollon ja psykiatrian yhteisasiakkaille.

– Kokemustietoa tarvitaan, jotta tekemisen fokus pysyy aidosti asiakkaan tarpeissa ja niihin vastaamisessa. Myös asiakkaiden osallisuus vahvistuu tulevassa palvelussa, kuvailee hankkeen projektikoordinaattori Saara Aho.

Menee ihon alle ja nostaa esiin
kipeitäkin muistoja, mutta se on hyvä

– Omat kokemukseni ovat lopulta lähellä tätä maailmaa. Tuntuu upealta, että voin nyt osaltani jakaa kokemustietoani siitä, miltä tuntuu, kun on itse ollut huostaanotettu nuori, miten oma lapsi on saanut ja tarvinnut kipeästi monialaista apua ja minkälaista hakemusrallia se on ollut. Tässä on kehitteillä uudella tavalla asiakasta kuuntelevaa palvelua, Tanja Haapasalo, nyt jo yli parikymppisten nuorten aikuisten äiti miettii.

Haapasalon mielestä kokemuskumppanien mukanaolo olisi tärkeää kaikissa yksiköissä, jotka ovat lastensuojelun kanssa tekemisissä.

Kokemuskumppani Tanja Haapasalo (takana vas.), projektikoordinaattori Saara Aho (edessä vas.), projektipäällikkö Tuija Eskelinen ja takana kokemuskumppani Veera Mäki. Nousuharjoitteluja edessä tekee Veeran 10-kuinen pikkuinen.

– Usein huostaanotto ja esimerkiksi psykalle joutuminen ovat traumaattisia kokemuksia. Olisi tärkeää päästä heti luomaan luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa ja pystyä siinä tuomaan mielenrauhaa sekä positiivisuutta ahdistuksen ja turhautumisen keskelle.

Hankkeen projektipäällikkö Tuija Eskelinen näkee samoin. Arvostava kohtaaminen vaikeassa tilanteessa on tärkeää.

– Tarvitaan paljon tiedon jakamista siitä, mitä huostaanotossa tai hoitoon pääsyssä tapahtuu. Tieto helpottaa. Kokemusasiantuntija on tärkeä toinen, joka ymmärtää, mitä itse käy läpi.

Veera Mäen kokemuskumppaniasiantuntijuus on kahdentasoista – nyt äitinä hän on avohuollon tukitoimien piirissä, mutta itse hän koki hyvin raskaan lapsuuden ja nuoruuden.

– Minulle on tärkeää saada tuoda kuuluviin nuoren ääni. Miltä toimet tuntuvat lapsesta ja nuoresta, kun vielä ei itse kaikkea ymmärrä ja elämäntilanne voi olla hyvinkin rankka. Pystyn yhä asettumaan siihen rooliin ja haluan kaikin tavoin tukea nuoria niissä kokemuksissa.

Tutkittua ja kokemustietoa
tasa-arvoisesti hyödyntäen

Lastensuojelun palveluita on aiemmin kehitetty ja tarkasteltu lähinnä ammattilaisten, työntekijöiden ja tutkijoiden näkökulmasta.

Nyt yhdistelmäyksikköä kehitetään tutkimuksen, asiantuntija- ja kokemustiedon avulla niin, että syntyvä palvelu palvelee kohderyhmiään parhaalla mahdollisella tavalla.

– Lastensuojelussa on paljon kehitettävää ja opittavaa. Yksi tapa kehittää on kuulla asiakkaita. Kuuntelemisen avulla voimme välttää vääriä toimintatapoja, kielteisiä asenteita ja täyttää esille nousseita palveluaukkoja. Tärkeintä on asiakkaan kuuleminen – luottamus ja läsnäolo, Tuija Eskelinen miettii.

– Kehittämistyössä mukanaolo on antanut lisää merkityksellisyyden tuntua, mikä kasvoi jo kokemuskumppanikoulutuksemme aikana, sanovat Veera Mäki (vas.) ja Tanja Haapasalo.

Veera Mäki ja Tanja Haapasalo pitävät tätä uudentyyppistä palvelumuotoilua juuri sellaisena, jota olisi aina pitänyt olla.

– Kun palvelut ja prosessit läpikäynyt on mukana kehittämässä ja myöhemmin asiakkaan rinnalla tukemassa, varmistetaan, että lasten, nuorten ja perheiden tarvitsema apu tunnistetaan ja siihen osataan vastata parhaalla mahdollisella tavalla. Näin palvelun läpikäynyt myös todennäköisemmin pysyy oikealla tiellä, Veera Mäki sanoo.

Jotta kehittämisen monialaisuus toteutuisi, tarvitaan kokemuskumppanuudessakin moniäänisyyttä.

– Olemme tämän lisäksi tehneet yhteistyötä Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin kanssa ja konsultoineet nuorten näkökulmasta lastensuojelun kehittämisyhteisöä Pesäpuuta. Lisäksi olemme haastatelleet Tyksin kokemusasiantuntijoita. Uskon, että jokaisella kokemuskumppanilla on oma erityinen näkemyksensä kehitteillä olevasta palvelusta, Tuija Eskelinen sanoo.

Saara Aho näkee, että sote-palveluissa asiakkaan rooli tulee tulevaisuudessa muuttumaan.

– Tulemme näkemään asiakkaita entistä enemmän myös sote-palveluiden tuottajina. Kaikenlainen vertais- tai kokemuskumppanuus-toiminta on tästä mielestäni erinomainen esimerkki ja tienviitoittaja.

Länsirannikon OT-keskuspilotti tarjoaa myös ammattilaisille mahdollisuuden konsultaatioihin erityisen vaativissa tilanteissa. Pilotti toteutetaan Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakunnissa. OT-keskuspilottia hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Teksti ja kuvat: Heidi Pyhälahti

Asiasanat: osaamis- ja tukikeskus , lastensuojelu , kokemuskumppani , kokemusasiantuntija , ot-pilotti , kehittäminen , rakenneuudistus