Hyppää sisältöön

Lasten, nuorten ja perheiden palveluita parannetaan luomalla yhteistä tekemistä

Yhtenä suurena haasteena Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluissa on ollut hajanaisuus. Alueella on vähän kuntien yhteisiä tai eri palvelutasoja yhdistäviä johtamis- ja palvelurakenteita. Sote-palveluiden kehittämisellä asiaan haetaan muutosta.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kuuluu suuri joukko erilaisia palveluja – vaativista erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun laitospalveluista koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon ja kolmannen sektorin tuottamiin avoimiin palveluihin.

Palveluiden hajanaisuus aiheuttaa sen, että apua joudutaan hakemaan monesta eri paikasta ja viime kädessä turvautumaan lastensuojeluun tai erikoissairaanhoitoon, joissa palvelutarve on ollut kasvavaa. Viime aikoina tämä on näkynyt erityisesti nuorisopsykiatriassa.

– Yksi tällä hetkellä kipeimmistä palvelujärjestelmämme ongelmista on se, että lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua kuin vasta pitkällisen odottelun, etsimisen ja selvittelyn jälkeen, koska palvelut toimivat toisistaan irrallaan. Tämän pulman suhteen voi olla kuitenkin toiveikas, sillä hyvin toimivia malleja Varsinais-Suomesta löytyy – ne täytyy vain saada nykyistä laajempaan käyttöön, sanoo LAPE-palvelujen vastuuvalmistelija ja alueellisen teemaryhmän puheenjohtaja Mikko Hulkkonen.

Haasteisiin pyritään vastaamaan tuottamalla käytännön ratkaisuja osana Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä, josta iso osa tehdään nyt Tulevaisuuden sotekeskus- ja rakenneuudistushankkeissa. Käytännön ratkaisujen lisäksi kehittämisen tausta-ajatuksena on koota erillään olevia palveluja ja auttamisalan ammattilaisia yhteen ja lisätä perustason toimijoiden osaamista, jolloin myös palvelujen saatavuus paranee.

– Viime kehittämiskaudella lasten, nuorten ja perheiden palveluita eli ns. LAPE-palveluja kehitettiin yhtenä isona hankkeena. Nyt asioita koetetaan parantaa teemakohtaisilla hankeosioilla ja pureutua palvelun saatavuuden solmukohtiin. Tästä syystä kokonaiskoordinaation merkitys korostuu, jotta kehittäminen menee samaan suuntaan ja asioita saadaan aikaiseksi, muistuttaa Mikko Hulkkonen.

Kehittämistavoitteet LAPE-palveluissa ovat käytännönläheisiä:

  • Perhekeskustoimintamallissa lisätään perustason palvelujen yhteentoimivuutta niin, että eri ammattilaisten apu olisi joustavasti perheiden saatavilla. Varhaisen puuttumisen tueksi levitetään yhteisiä puheeksiottamisen menetelmiä.
  • Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa lisätään perustason toimijoiden osaamista siitä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmia voitaisiin hoitaa jo varhaisemmassa vaiheessa, kuten kouluissa. Lisäksi otetaan käyttöön jononpurkutiimi, jolla puretaan pahimpia jonotilanteita alueella.
  • Osaamis- ja tukikeskuspilotissa kehitetään kaikkein vaativimpien palvelujen tarpeessa olevien lasten ja nuorten laitospalvelua eli ns. yhdistelmäyksikköä, jossa voidaan tulevaisuudessa hoitaa sekä lastensuojelun sijaishuollon palvelujen että psykiatrisen laitoshoidon tarpeessa olevia nuoria.
  • Erillishankkeissa kehitetään lisäksi lastensuojelun toimintakäytäntöjä ja tutkimusperusteisuutta.

Aiheeseen liittyvät Varsinais-Suomen sote-palveluiden kehityshankkeet:

Perhekeskus-toimintamallin jatkokehitys 
Lapset puheeksi -hanke
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen
Lasten ja nuorten osaamis- ja tukikeskushanke

Asiasanat: lape , lasten nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen , lasten nuorten ja perheiden palvelut